torstai 29. maaliskuuta 2012

sulkujen sisään laskuni lisään

.....en oo koskaan lähteny näin aikaisin matikan kokeesta. Oli myös ensimmäinen kerta, kun en saanu yhtäkään laskua laskettua loppuun. Taitaa mennä uusintaan mun derivoinnit.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Why not take all of me

Heissan!
Tänään maailma hymyili. Laulutunti, äikän essee valmis, auringonlasku, hyvä tuuli, illalla mutakakun leipojaista, hieman naurukohtauksen alkua, nyt jazzia. Tosiaan, joskus näitäki päiviä.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Muistatko kesän sen

Mä en enää muista sitä kesää joka nyt oli jo tulossa tai kevät ainakin, koska MITÄ IHMEEN LUNTA TUOLLA ULKONA OIKEIN SATAA HÄH!?!?!?!?!?!?!?!? EN TYK-KÄÄ YH-TÄÄN !

Päiväni on pilalla.

Tai ilta.

Luin tänään psykan kirjasta pitkään jatkuneen univajeen tuntomerkkejä ja totesin että ei hyvin mene tällä pääkopalla. Silti, yöt on luovinta aikaa, ja muutenkin kivoimpia. Nukkuminen taas on tosi tylsää.

Tänään lauloin ruotsiksi ja oon varma että ohikulkijat kuoli nauruun. Ja mun pitäis opetella laulu tanskaksi, hupaisaa.

Mulle varattiin laulututkintoaika toukokuun lopulta. HUI.

En tiedä mitä teen sen kanssa, kun en nytkään kerkeä ikinä tehdä mitään, ja pitäis alkaa vielä siihen valmistautua. Univaje ei taida ihan heti korjautua.

Mun päivät on vaan hirveän täynnä kaikkea.

Pääkin on hallitsemattomasti ajatuksia täynnä.

Ehkä tähän on parempi päättää. Kauniita unia ja

hyvää

yötä

.

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Suru voidaan hukuttaa

Viikonloppuna selvis taas pitkästä aikaa, mitä olikaan olla tositosi onnellinen, nimittäin leireily, se jos mikä tekee ihmisen onnelliseks. Että saa olla toinen toistaan ihanimpien ihmisten kanssa leirikeskuksessa ilman masentavaa ulkomaailmaa, kännykkää ja nettiä, syödä hyvää ruokaa ja tehdä kivoja asioita, ja siitä vielä maksetaan palkkaa! Viikonlopussa oli myös uupumusta ja itkettäviä muistoja, mutta se vaan tekee kaikesta mahtavampaa. Enää pari kuukautta kesään...

Myös asfaltti voi tehdä ihmisen onnelliseks. Sen totesin tänään, kun kuivaa maata näkyi koko ajan enemmän, ja se oli suoraan verrannollinen mun mielialaan, joka kohosi samaan tahtiin. Talvi loppuu ehkä joskus?!??

Onnelliseks voi tehdä myös soittaminen. Myös sen totesin tänään.

Hurjasti onni-asioita!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Minne katosi päivät

Niinpä. Lomalomaloma oli ja meni, ja vaikka alkulomasta tuntui että en saa aikaiseksi mitään, niin loppulomasta olin jo sitä mieltä, että mikään ei vois olla ihanampaa kuin että en saa aikaseksi mitään.
Miksei elämä vois olla ikuista lomaa? Loma oli myöhään valvomista ja pitkään nukkumista, hitaita aamuja, hyvää ruokaa, hömppäohjelmien katsomista, hurjasti kutomista, sata hyvää kirjaa, sängyllä makaamista musiikkia kuunnellen, ei minkään suorittamista, aikaansaamattomuutta, soittamista yömyöhään, kirppareita, kävelyretkiä, yksinoloa, tuparit, teatterissa käyntiä, ystävien näkemistä, muumeja yömyöhään, epäterveellistä mutta herkullista mässytystä, aurinkoa.

Kuka haluaa vaihtaa sen läksyihin, esseisiin, koulukirjojen ankeisiin sivuihin, tutkielmiin, optima-tehtäviin, kiireeseen, stressiin, aikatauluihin, monisteisiin, harjoituksista toiseen juoksemiseen, väsymykseen, matikan ratkaisemattomiin yhtälöihin, loputtomiin suorituksiin ja arviointeihin?

En tajua.