Viikonloppuna selvis taas pitkästä aikaa, mitä olikaan olla tositosi onnellinen, nimittäin leireily, se jos mikä tekee ihmisen onnelliseks. Että saa olla toinen toistaan ihanimpien ihmisten kanssa leirikeskuksessa ilman masentavaa ulkomaailmaa, kännykkää ja nettiä, syödä hyvää ruokaa ja tehdä kivoja asioita, ja siitä vielä maksetaan palkkaa! Viikonlopussa oli myös uupumusta ja itkettäviä muistoja, mutta se vaan tekee kaikesta mahtavampaa. Enää pari kuukautta kesään...
Myös asfaltti voi tehdä ihmisen onnelliseks. Sen totesin tänään, kun kuivaa maata näkyi koko ajan enemmän, ja se oli suoraan verrannollinen mun mielialaan, joka kohosi samaan tahtiin. Talvi loppuu ehkä joskus?!??
Onnelliseks voi tehdä myös soittaminen. Myös sen totesin tänään.
Hurjasti onni-asioita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti